Eki tarpoi jälkensä ensimmäisenä. Oli tyylilleen uskollisena pikkasen "haahu". Kyllähän se työnsä tekee, ei siinä mitään, mutta kun se tuulikin tuo välillä kaikenmoisia tuoksuja, jotka on ehkä PAKKO tarkastaa :P

Mette-Mannonen joutuikin sitten selvittelemään pientä kinkkistä kiusaa jäljellä. Meinas mennä retkuun, mutta selvitti neiti katkon loppuviimen hienosti. Katkokulmilla sitä sinniä tarvitaan jos jossain!!

Ja niitä puolukoitakin löytyi taas :D Nelisen litraa poimin, istutin Oton mättäälle syömään marjoja ja annoin poimurin viuhua ympärillä. Mukavaa.. Vielä kun marjat joku perkais.

Tänään en ajatellut olla lähdössä mettään, ja sitten taas mieli muuttuu kuitenkin, kun Putin ja muun porukan jäljet pitäis mennä tekemään. Katsoopas... Tosin vois tän päivää pyhittää VIIMEIN sille, että lähtis tenaville kattelemaan vaatteita.