.. hirviän hittaasti, mutta varmasti. Blogitunnukset olen laittanut jo ties millon, aikaa siitä on ja kauan, mutta mitään en asialle oo sen jälkeen saanut tehtyä. Jospa tästä edespäin?

Tää kesä alkaa lähennellä loppuaan, mut ei se mitään. Syksy on ihanaa aikaa, tosin tovi aina menee, että tottuu villasukkakeliin. Hrh! Kesä meni kyllä sellasta kyytiä kun tuo meitin muutto Oulu-Raahe-välillä venähti kuukauden mittaiseksi operaatioksi, huh. Ohi on muuttokin onneksi, muutama pikkujuttu vielä vaiheessa, mut ne ehtii.

Koirathan ne nyt on mummolassa aikaa viettänyt, ja näyttäis siltä, että Ekistä mummolan koira tulee muutenkin. Eivät porukat Eksusta enää luovu, luulen ma.

Eki-mokoma on päässyt harrastelemaan. Kesällä -07 tein Ekille muutamia verijälkiä, mutta siihenpä homma hyvän alun jälkeen jäi muuttojen ja muiden kuvioiden tieltä. Tänä kesänä sitten lähettiin Erikan messiin treenimään. Viisi harjoitusjälkeä ja kaks koettakin on käytynä, Erika kartturoi Ekin. Laitanpa koeselostukset tähän jatkoksi.

Pyhäjoki ( Raahe) 26.7.09, tuomari Jukka Välitalo: " Hyvin opastettu lähtö. Maa- sekä ilmavainuista aaltoilevaa jäljestystä, mikä katkeaa ensimmäisellä osuudella kämmenen kokoista jälkeä jättävän eläimen jäljitykseen, hukka. Pian uudelleen aloituksen jälkeen ajautuu ensin vasemmalle ja jäljen yli oikealle aina hukkaan asti. Ensimmäinen kulma tarkasti, makaus hyvin merkaten. Pian kulman jälkeen ajautuu taas hukkaan. Koe keskeytetään. Osoittaa osaavansa jäljestää, mutta ensimmäisen hukan eläin jäi vaivaamaan." AVO 0

Siikalatva ( Rantsila) 16.8.09, tuomari Lea Foudilainen: " Rauhallinen, varma lähtö. Maa- ja ilmavainua käyttävä, tasaisesti etenevä työskentelijä. Jäljen päällä tapahtuvaa työtä. Kolmannella osuudella jäljen vierestä lentoon lähtevä teeriparvikaan ei vie mennessään - ohjaajan Eitä uskotaan. Linnut kuitenkin aiheuttavat tarkistuskaarroksen. Makaukset merkataan selvästi. Kulmat suoraviivaisesti. Kaato löytyy ja sorkka kiinnostaa kovasti. Vallan mainio suoritus!" AVO1 49p.

Ensimmäisen kokeen vesitti siis jäljellä tepastellut karhu, toista koetta ei kaataneet edes ne monet, monet koppelokakarat, joita jo ennen lähtömakausta lenteli ja räpisteli. Hyvä näin. Ja kaiken parasta on ollut se, että laukauksien sieto on hyväksytty!

Kuvassa Eki oottelee vuoroaan päästä mettään, siviilikamppeissa vielä. Kovasti irtioleva karva tekee Ekistä melkosen paksun näköisen...

Putikin on saanut jopa yhden :D harkkajäljen käydä ajamassa. Ajoihan se jäljen, muttei se kyllä tiennyt että mitä teki. Jatkamme harjoituksia.

Saapa nähdä. Mulla hivenen polttelis treenimään vaikka sun mitä, mut aika näyttää että miten käy.

 

 

No, tämä tällä erää. Tarvii varmaan hoksia tuolta jostain asetuksista että kuinkas tähän systeemiin saikaan eri kategorioita tehtyä jnejnejne.

Hivenen flunssaisena jäis siis oottelemaan Ekin huomista silmäpeilausta :)